USA ja Kuuba aloittavat historiallisen liennytyspolitiikan. Muun muassa Keskisuomalainen kertoo seuraavaa:
”Obaman mukaan Yhdysvallat aikoo avata uudestaan suurlähetystön Havannaan, höllentää matkustusrajoitteita ja helpottaa vientiä Kuubaan. Päätös on merkittävin lievennys vuosikymmeniin maiden välissä suhteissa, sillä maat katkaisivat diplomaattisuhteet vuonna 1961.”
USA:n ja Kuuban suhteet ovat olleet katkolla miltei heti sen jälkeen, kun Kuuban vallankumous mitätöi niin sanotun Plattin lisälausekkeen, joka teki Kuubasta käytännössä USA:n siirtomaan. USA:lla on edelleen tukikohta Guantánamo Baylla, jossa USA on säilyttänyt terrorismista syytettyjä ”laittomia taistelijoita” ilman oikeudenkäyntiä.
Tavallisten kuubalaisten elämää haitannutta kauppasaartoa on ylläpidetty jo puoli vuosisataa. USA julisti Kuuban kauppasaartoon käyttäen virallisena syynä sitä, että Kuuba kansallisti amerikkalaisomisteisia yrityksiä. Tätä oli edeltänyt pohjoisen naapurin harjoittama painostus sille vastenmielistä hallintoa kohtaan. Yritysten kansallistamisesta USA sai syyn hyökätä Kuubaa vastaan taloudellisesti ja myös sotilaallisesti käyttäen anticastrolaisia joukkoja Sikojenlahden maihinnousussa.
Epäonnistuneen operaation jälkeen USA on katsonut oikeudekseen puuttua Kuuban sisäisiin asioihin aina näihin päiviin asti. Mukaan on mahtunut niin Fidel Castroon kohdistuvia salamurhayrityksiä, kuin Kuubaan kohdistuneita terroritekoja, joita muun muassa Alpha 66 ja Omega 7 toteuttivat. Kauppasaarrolla, jota jopa monet kapitalistit ovat arvostelleet, on pyritty horjuttamaan Kuuban hallintoa niin ikään. Barack Obaman hallinnon pyrkimyksiä lähentyä Kuubaa voidaan pitää historiallisina. Päätöstä on kiitelty ja kritisoitu. Päätöksen ylistäjät ovat kiittäneet Obamaa diplomaattisesta lähestymistavasta ja myös siitä, että diplomaattisemman lähestymistavan myötä Kuuban hallitsijoilla on yhä vähemmän syitä ylläpitää kapitalistiselle maailmalle kamalaa järjestelmää.
Kuuba ei jätä ketään kylmäksi. Sen osoittaa oikeistolaisten mielipiteiden jakautuminen diplomaattisemman tien suhteen. Markkinaliberaalioikeisto kannattaa lähentymistä markkinoiden avautumisen toivossa. Konservatiivinen oikeisto ei olisi valmis tekemään minkäänlaista yhteistyötä Kuuban kanssa ennen kuin amerikkalainen demokratia on saatu jälleen istutettua Kuubaan.
Onko taustalla todella aito halu muodostaa diplomaattisia suhteita eteläisen naapurin kanssa vai painavatko taustalla realipoliittiset syyt? Saivatko Demokraatit tästä vain kannatusta vaaleihin? Demokraatit saivat sulan hattuunsa viimeksi, kun saudimiljonääri Osama Bin Laden ammuttiin näyttävässä operaatiossa. Kauppasaartoa on moitittu paitsi epäoikeudenmukaiseksi myös tehottomaksi. Tarjotaanko kuubalaisille nyt kepin sijasta porkkanaa, jotta USA:lle mieluiset taloudelliset ja poliittiset uudistukset toteutettaisiin? Sopii myös kysyä Venezuelan ja Bolivian tapaan: miksi kauppasaartoa ei jo pureta? Onko syynä esimerkiksi taustalla ja näkyvästi vaikuttava Miamin kuubalaisten painostusryhmä? Miksi Obama haluaa muuttaa USA:n suhtautumista Kuubaan?
Venezuela ja Bolivia vastustavat nykyisiä lähestymispyrkimyksiä, koska kauppasaarrosta ei olla luopumassa. Epäily Obaman vilpittömyydestä herää, kun tarkastellaan USA:n huolehtimista Venezuelan ihmisoikeustilanteesta. Miksi Obama kirjoitti historiallista julistusta seuraavana päivänä lain, joka lisää painostusta Nicolas Maduron hallitusta kohtaan? Aika näyttää, onko kyseessä vilpitöntä diplomatiaa vai jotain muuta.
Vastamedia 