Diplomatiaa Karibialla?

USA ja Kuuba aloittavat historiallisen liennytyspolitiikan. Muun muassa Keskisuomalainen kertoo seuraavaa:

”Obaman mukaan Yhdysvallat aikoo avata uudestaan suurlähetystön Havannaan, höllentää matkustusrajoitteita ja helpottaa vientiä Kuubaan. Päätös on merkittävin lievennys vuosikymmeniin maiden välissä suhteissa, sillä maat katkaisivat diplomaattisuhteet vuonna 1961.”

USA:n ja Kuuban suhteet ovat olleet katkolla miltei heti sen jälkeen, kun Kuuban vallankumous mitätöi niin sanotun Plattin lisälausekkeen, joka teki Kuubasta käytännössä USA:n siirtomaan. USA:lla on edelleen tukikohta Guantánamo Baylla, jossa USA on säilyttänyt terrorismista syytettyjä ”laittomia taistelijoita” ilman oikeudenkäyntiä.

Tavallisten kuubalaisten elämää haitannutta kauppasaartoa on ylläpidetty jo puoli vuosisataa. USA julisti Kuuban kauppasaartoon käyttäen virallisena syynä sitä, että Kuuba kansallisti amerikkalaisomisteisia yrityksiä. Tätä oli edeltänyt pohjoisen naapurin harjoittama painostus sille vastenmielistä hallintoa kohtaan. Yritysten kansallistamisesta USA sai syyn hyökätä Kuubaa vastaan taloudellisesti ja myös sotilaallisesti käyttäen anticastrolaisia joukkoja Sikojenlahden maihinnousussa.

Epäonnistuneen operaation jälkeen USA on katsonut oikeudekseen puuttua Kuuban sisäisiin asioihin aina näihin päiviin asti. Mukaan on mahtunut niin Fidel Castroon kohdistuvia salamurhayrityksiä, kuin Kuubaan kohdistuneita terroritekoja, joita muun muassa Alpha 66 ja Omega 7 toteuttivat. Kauppasaarrolla, jota jopa monet kapitalistit ovat arvostelleet, on pyritty horjuttamaan Kuuban hallintoa niin ikään. Barack Obaman hallinnon pyrkimyksiä lähentyä Kuubaa voidaan pitää historiallisina. Päätöstä on kiitelty ja kritisoitu. Päätöksen ylistäjät ovat kiittäneet Obamaa diplomaattisesta lähestymistavasta ja myös siitä, että diplomaattisemman lähestymistavan myötä Kuuban hallitsijoilla on yhä vähemmän syitä ylläpitää kapitalistiselle maailmalle kamalaa järjestelmää.

Kuuba ei jätä ketään kylmäksi. Sen osoittaa oikeistolaisten mielipiteiden jakautuminen diplomaattisemman tien suhteen. Markkinaliberaalioikeisto kannattaa lähentymistä markkinoiden avautumisen toivossa. Konservatiivinen oikeisto ei olisi valmis tekemään minkäänlaista yhteistyötä Kuuban kanssa ennen kuin amerikkalainen demokratia on saatu jälleen istutettua Kuubaan.

Onko taustalla todella aito halu muodostaa diplomaattisia suhteita eteläisen naapurin kanssa vai painavatko taustalla realipoliittiset syyt? Saivatko Demokraatit tästä vain kannatusta vaaleihin? Demokraatit saivat sulan hattuunsa viimeksi, kun saudimiljonääri Osama Bin Laden ammuttiin näyttävässä operaatiossa. Kauppasaartoa on moitittu paitsi epäoikeudenmukaiseksi myös tehottomaksi. Tarjotaanko kuubalaisille nyt kepin sijasta porkkanaa, jotta USA:lle mieluiset taloudelliset ja poliittiset uudistukset toteutettaisiin? Sopii myös kysyä Venezuelan ja Bolivian tapaan: miksi kauppasaartoa ei jo pureta? Onko syynä esimerkiksi taustalla ja näkyvästi vaikuttava Miamin kuubalaisten painostusryhmä? Miksi Obama haluaa muuttaa USA:n suhtautumista Kuubaan?

Venezuela ja Bolivia vastustavat nykyisiä lähestymispyrkimyksiä, koska kauppasaarrosta ei olla luopumassa. Epäily Obaman vilpittömyydestä herää, kun tarkastellaan USA:n huolehtimista Venezuelan ihmisoikeustilanteesta. Miksi Obama kirjoitti historiallista julistusta seuraavana päivänä lain, joka lisää painostusta Nicolas Maduron hallitusta kohtaan? Aika näyttää, onko kyseessä vilpitöntä diplomatiaa vai jotain muuta.

Rauhanneuvotteluja sulatellaan käyntiin

Kolumbiassa on käyty sisällissotaa Kolumbian hallituksen ja vasemmistolaisen sissijärjestö FARC:in välillä jo yli puoli vuosisataa, mistä valtamediamme tietääkin kertoa useimmissa Kolumbiaa koskevissa uutisissa. Syitä käynnissä olevalle sisällissodalle ei silti muisteta kertoa. En ala tässä hirveästi syitä raportoimaan. Sanottakoon kuitenkin se, että sisällissotaa ei suinkaan aloittanut FARC, vaan Kolumbiassa vallinnut konservatiivien ja liberaalien välinen kartellihallitus, joka lähetti joukkoja ”Marquetalian tasavaltaan” kommunismin pelossa. Tätä edelsi edellisten hallitusten kyvyttömyys ja haluttomuus kehittää maa tasa-arvoiseksi kaikille tuloluokille.

FARC, jota muun muassa Venezuelan entinen presidentti Hugo Chavezkin kritisoi, käy tällä hetkellä hallituksen kanssa rauhanneuvotteluja Havannassa. Viimeksi FARC:in kanssa neuvoteltiin ennen äärikonservatiivisen presidentti Álvaro Uriben valtakausia. Uribea edeltänyt Andrés Pastrana neuvotteli FARC:in kanssa vuosina 1999-2002. Rauhanneuvottelujen aikaan FARC:ille luvattiin yli 40 000 neliökilometrin suoja-alue kompromissin eleenä. Rauhanneuvottelut kariutuivat sittemmin ja Kolumbiassa äänestettiin presidentiksi kovan linjan haukka, jonka ansiosta Kolumbia toki rauhoitettiin, vaikkakin hyvin kovalla hinnalla. Sodassa FARC:ia vastaan ei tunnistettu sivullisia, eikä muutenkaan käytetty kovin siistejä keinoja. Monen merkittävän poliitikon sanotaan sekaantuneen äärioikeistolaisten kuolemanpartioiden toimintaan, joiden tiedetään syyllistyneen moniin julmuuksiin siviiliväestöä kohtaan.

Entinen presidentti Uribe on ollut Havannassa käytävien rauhanneuvottelujen äänekkäimpiä kriitikoita. Rauhanneuvotteluihin ei uskota tai niihin ei haluta uskoa. Onkin syytä epäillä, että oikeisto uskoo FARC:in tapauksessa (ja monessa muussakin) raakaan voimaan. Monet oikeistolaiset ovatkin sitä mieltä, että käytävät rauhanneuvottelut, ovat vain osoitus nykyisen presidentin Juan Manuel Santosin heikkoudesta. On toki syytä mainita, että moni politiikasta kiinnostumatonkin suhtautuu rauhanneuvotteluihin vähintäänkin epäillen.

Epäilyksistä huolimatta, on tuloksia saavutettu. Tällä viikolla rauhanneuvottelut ottivat tosin takapakkia, kun kenraali Ruben Daria Alzate joutui FARC:in sieppaamaksi. Rauhanneuvottelut laitettiin jäihin. Yle tiesi kertoa kenraali Alzaten sieppauksen lisäksi myös siitä, että Kolumbian hallitus ja FARC sopivat vangitun kenraalin vapauttamisesta. Yleltä jäi kuitenkin kertomatta eräs seikka, joka saattaa hieman muuttaa käsitystä tapahtumista. Ilmaan on noussut kysymys. Miksi kenraali Alzate meni yksin, ilman vartiointia ”punaiselle vyöhykkeelle”, jossa FARC majailee? ”Punainen vyöhyke” tiedetään vaaralliseksi, eikä sinne ainakaan luulisi tehtävän matkoja turhan päiten. Etenkään silloin, kun kyseessä on korkea-arvoinen sotilashenkilö. Kenraali Alzate joutuu asian johdosta kongressin kuultavaksi.

Jäädään odottamaan uusimpia tietoja.

Metiaploki

Päätin hetken mielijohteesta perustaa oman mediablogin. Olen jo pitkään seurannut turhautuneena, kuinka suomalainen media (vaihtoehtomediaa lukuun ottamatta) kertoo maailman uutisista hyvin yksipuolisesti. Hyvin usein lukemamme uutiset esimerkiksi Kolumbiasta käsittelevät huumeidenvastaista sotaa ja FARC:in vastaisia operaatioita. Vaalien aikaan muistetaan toki mainita vaalitulokset. Viimeisin uutinen liittyi Kolumbian hallituksen ja FARC:in välisiin rauhanneuvotteluihin, joita on käyty Havannassa vuodesta 2012 lähtien. Jos olisin taipuvainen salaliittoteoriointiin, voisin melkeinpä vannoa, että alati kokoomuslaistuva (ja perussuomalaistuva?) mediamme pyrkii tarkoituksella antamaan maailmastamme tietyn kuvan, jolla pidetään yllä vanhentuneita käsityksiä niin sanotusta kolmannesta maailmasta ja ruokitaan maailmanparannuksen vastaista henkeä. Maailmanparannuksen vastaista henkeä pyrkivät polkemaan maan rakoon myös arvokonservatiivisen, Hommafoorumin edustajat. Tästä ei tule lannistua, vaan päinvastoin tulee näyttää entistä innokkaammin, että Suomessa ei ole äänessä vain markkinaoikeisto tai konservatiivinen oikeisto. Suomi on ja tulee vastaisuudessakin olemaan moniääninen ja sen puolesta on taisteltava. Olen valmis antamaan oman panokseni. Minun Suomeni on kansainvälinen ja moniääninen! Millainen on sinun Suomesi?

 

Tässä blogissa julkaistaan uutisia muun muassa Kolumbiaan ja muuhun Latinalaiseen Amerikkaan liittyen. Joskus tarkastelen muutakin maailmaa kotimaata tietenkään unohtamatta. Joten ei muuta, kuin tervetuloa (vällkommen, teretulemast, welcome, bienvenidos jne) seuraamaan! Pitemmittä kirjoituksitta julkaistaanpa Kolumbiaa käsittelevä postaus saman tien.